Helsinki ei ole liian riippuvainen vain yhdestä tai kahdesta lähtömaasta, mm. Japanilaisten yöpymiset ovat kasvaneet tasaisesti ja aivan viime vuosina kiinalaisten yöpymiset voimakkaasti.

Ketkä matkasivat Helsinkiin menneenä vuonna? Miten paljon kaupungissa yövyttiin? Miten Helsinki pärjäsi kilpailussa muiden pohjoismaiden pääkaupunkien kanssa? Helsingin kaupungin erikoistutkija Pekka Mustonen on analysoinut Helsingin matkailuvuosi 2017 -raportissaan matkailuilmiön kehitystä monista eri näkökulmista.

Vuonna 2017 matkailun kasvu oli Helsingissä lähellä Euroopan kärkeä. Muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa matkailu kasvoi Helsinkiä hitaammin. Esimerkiksi ulkomaisten yöpymisten kasvussa Helsinki oli täysin omassa sarjassaan. Pohjolan kaupungeista Tukholma on kokonaisyöpymisissä mitattuna ylivoimainen ykkönen.

Helsinki siis herättää kiinnostusta, mikä on näkynyt niin ennätyksellisinä lentomatkustajamäärinä kuin yöpymisinä. Venäläiset ovat hallinneet viime vuosien yöpymistilastoja ylivoimaisesti niin Suomessa kuin Helsingissäkin. Venäjän osuus Helsingissä oli noin yhdeksän prosenttia. Merkittävää on, että venäläisten yöpymisten romahduksen jälkeen vuosina 2014–2016, on taas palattu kasvu-uralle. Venäläisten palautuneen kysynnän lisäksi huomattavaa on japanilaisten yöpymisten tasainen kasvu ja aivan viime vuosien kiinalaisten yöpymisten voimakas kasvu. Myös Saksa, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Ruotsi löytyvät kaikki viiden kärjestä. Venäläisten yöpymisten kanssa nämä neljä maata ovat viime vuosina muodostaneet Helsingin ulkomaisten yöpymisten perustan. Kestävän matkailun näkökulmasta tämä on erinomainen asia; Helsinki ei ole liian riippuvainen vain yhdestä tai kahdesta lähtömaasta.

Helsingin majoituskapasiteetin riittävyys

Viime aikoina Helsingissä on matkailun voimakkaan kasvun yhteydessä puhuttu paljon majoituskapasiteetista ja sen riittävyydestä. Helsingissä oli vuonna 2017 yhteensä 77 rekisteröityä majoitusliikettä, joista hotelleja oli 69. Koko pääkaupunkiseudulla oli 101 majoitusliikettä. Viime aikoina vaihtoehtoiset majoitusmuodot, kuten Airbnb, ovat tulleet maailmanlaajuisesti yhä suositummiksi. Airbnb-palvelussa oli Helsingissä suuntaa antavien tietojen mukaan viime vuonna kuukausittain tarkasteltuna vuokrattavana enimmillään 2 400 asuntoa (elokuussa) ja noin 500 yksityistä huonetta (myös elokuussa). Enimmillään Airbnb-kapasiteetti on siis kattanut lähes 3 000 kohdetta. Airbnb-asuntojen käyttöasteet ovat olleet jatkuvasti yli 50 prosenttia ja enimmillään lähes 80 prosenttia (elokuussa).

Helsingin kaupunkistrategian mukaan kestävän kasvun turvaaminen on kaupungin keskeisin tehtävä. Matkailun näkökulmasta tämä tarkoittaa kestävän kehityksen kolmen tärkeimmän ulottuvuuden – ekologisuuden-, sosio-kulttuuristen arvojen ja taloudellisen kestävyyden – huomioon ottamista. Matkailun edistäminen voidaankin ymmärtää monella tapaa. Se ei tarkoita yksin matkailulukujen tavoitteellista kasvattamista vaan ennen kaikkea matkailutoimialan edellytysten parantamista ja toisaalta laajemmin ymmärrettynä myös kansainvälisen profiilin vahvistamista ja edunvalvontaa. Kun kaupunki on viihtyisä ja toimiva sen asukkaille, se on sitä myös matkailijoille. Toisaalta matkailun kannustamana kehitetyt palvelut ja infrastruktuurihankkeet usein hyödyttävät myös paikallisia.

“Vuosi 2017 oli poikkeuksellinen ennätysvuosi Helsingin matkailussa. Raportti antaa hyvän kuvan siitä, mistä kasvu syntyi. Erityisen ilahduttavaa on se, että matkailun kasvu on meillä terveellä pohjalla. Tänne tullaan monesta lähtömaasta, ja työperäisen sekä vapaa-ajanmatkustuksen tasapaino on hyvä”, sanoo Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto.